Pekko Käppi (FI)
Jouhikossa on jotain universaalia. Sen sukuisia soittimia löytyy kaikkialta, ajalta ennen historian aamuhämärää. Jossain vaiheessa tulimme alas puusta, savannin viedessä tilaa metsiltä Afrikan sydämessä. Pian sen jälkeen aloimme raapimaan jotain pingotettua kieltä toisella, koska siitä lähti ääni joka resonoi itsetietoisuuden mukanaan tuoman surun kanssa.
Jouhikossa soi suomalainen blues ajalta jolloin se oli vielä modaalista. Jossain vaiheessa joku tuli lahden yli lännestä ja pakotti sen neliääniseen, mollin ja duurin määrittelemään laatikkoon. Jouhikko jäi kansalliseen komeroon kuin laulun peltirumpu.
Pekko Käppi oli mukana kun jouhiko haettiin komerosta takaisin raapimaan ilmoille suomalaista bluesia tässä ajassa jolloin olemme kiinteämmin yhteydessä muuhun maailmaan kuin koskaan historiamme aikana.
Minulle hienoin juttu Pekossa on kuitenkin se sillanrakentaja, joka luo yhteyksiä aikakausien ja kulttuurien välille. Vanhoista ajoista nykypäivän ja täältä punk-räjähdykseen. Kansanmusiikista noiseen. Ja kaikki hyvät asiat paranevat toisilleen altistutessaan.
—————————
There’s is a touch of the universal to the jouhikko. Instruments of the same family can be found everywhere, going back to an age before history. At some point we stepped down from the tree, as the savanna encroached upon the territory of the forest in the heart of Africa. Soon after we started scratching a tuned string with a bow of some kind, because it made a cool sound. It resonated with sadness brought about by self-awareness.
Jouhikko is the sound of Finnish blues from a time when the music of this area was modal. Then someone came from the West and boxed it up in four-part harmony, constricting it to major and minor keys. The jouhiko sat in a corner for centuries, gathering dust.
Pekko Käppi was there when they fetched the jouhikko back out of the dusty closet. it is now scratching out a Finnish blues at a time when Finland is more integrated to the rest of the world than ever before in its history.
For me the greatest thing about Pekko are the bridges he builds, from bygone eras to this day and back into the recent past of the punk explosion. From folk music to noise. From good thing to good thing to good thing, and they are all improved by this exposure.
http://www.pekkokappi.com/