Levy-yhtiö Hyperdub on outo valinta Laurel Halolle, ellei kyseessä ole lafkan tarve karistaa päältään dubstep-viittaa ja siirtyä johonkin post-tilaan kuten vaikka SubPop ja Warp ennen sitä. Tämä pyrkimys olisi ihan ymmärrettävä.

Jos ollaan ihan rehellisiä, dubstepissä ja sen ala- tai sivulajeissa on ollut hiukan taipumusta sellaiseen musanörttipoikien pätemiseen ja moniin lieveilmiöihin, jotka tekevät miesten musaharrastuksesta joskus tuskaisaa katseltavaa. Miksauspöydän vieressä seisominen kädet puuskassa on vaihtunut DJ-pöydän ympärillä seisoskeluksi ja kurkkimiseksi, vaikka bileissä olisi kai yleensä tarkoitus tanssia. Olisi kiinnostavaa lukea tutkimus, jossa vertaillaan dubstep-keikan yleisön sukupuolijakaumaa progekeikan vastaavaan… Just sayin’ ja silleen.

Brooklynissä asuva elektronisen musiikin tekijä Laurel Halo tunnetaan mm. ambientista (ehkä jopa illbientistä), teknosta, dubstepista ja jopa mustahuulien koneellisesta laidasta (esim. Dead Can Dance) vaikutteita imevästä kokeellisesta musiikistaan. Hän on hyvä potentiaalinen silta Hyperdubin mahdolliseen tulevaisuuteen. Klassisen musiikin taustan omaava Halo herätti huomiota 2010 julkaistulla King Felix -ep:llään, mutta lopullisesti potin räjäytti arvostetulla  esikoispitkä Quarantine. Mm. The Wire -lehti nimesi ylistystä keränneen Quarantinen Vuoden albumiksi 2012.

////

Is Brooklyn-based electronic musician Laurel Halo the bridge Hyperdub can use to climb out of the dubstep ghetto and turn into a long-lived label that outlives its early genre designation, like SubPop or Warp?

Possibly.

Her music takes in influences from techno and ambient (do you still recall illbient?) and yes, dubstep. There are echoes of the machine-mediated fringes of goth, such as Dead Can Dance.

In 2012 her album Quarantine was chosen as album of the year by The Wire.