Kuudes Aisti levittäytyy koko Kaikukatu 4 -kortteliin: uusina tapahtumapaikkoina Kuudennen linjan sisäpihan, Kutosen ja Siltasen lisäksi toimivat myös Stidilä ja Nokia Factory. Tapahtumapaikoista pois jää Kuvataideakatemia. Lavoja sijaitsee niin ulko- kuin sisätiloissa, soitto sisäpihalla loppuu klo 22, minkä jälkeen keikat jatkuvat klubeissa.

Jerkin’?!?!? Swag?!?!? Nuoruuteni päivinä musiikilla oli järkeviä nimiä kuten happy hardcore ja witch house! Nykyajan nuoriso on pilalla!

————–

Jerkin’!?!?!? Swag!??!?!? When I was young, music had sensible names like happy hardcore and witch house! Where ahve the good old days gone!

Helppoahan se on toisten biisejä siirrellä kvadrantista toiseen, mutta että omia…

Manboy soittaa nostattavimmat vetonsa koneversioina. Itse. Faith No Moren Pokerface oli kova. Tämä voi olla kovempi. Tai sitten ei. Riskejä on otettava.

————–

Genrenapping someone else’s tune is easy. just ask Mike Patton when he sings the hell out of Pokerface. Doing it to your own song is a tad harder. Manboy is going to try it anyhow, because they’ve got the cojones.

TJ K3 liputtaa modernin elektronisen funkin ja boogien puolesta. Hänen selektionsa groovaavat hengenvaarallisia määriä ja tanssit ovat aina taatut.

DJ Palmusaari (Törstdag, RRYMY) on laittanut kaiken rahansa ja energiansa nuorisokulttuurin edistämiseen teini-iästä lähtien. Mm. discon, funkin ja räpin sekoituksella tanssittava Palmusaari on ollut olennaisena taustavoimana mm. RRYMY- ja Törstdag-klubeissa.

Disco Despair luovii deep housen ja deep technon välitilassa.

Tällä hetkellä kuumeisesti uutta tavaraa vääntävä signaamaton artisti levittää melankoliaansa ja syvää oloaan Soundcloudin välityksellä. Musiikissa vaikuttavat niin elektroniset kuin orgaanisetkin sävyt. Raaka-aineina toimivat mm. uusi, vanha, sininen ja lainattu.

Katkeransuloisissa äänimaisemissa viihtyvän artistin taustalta löytyy ‘00 –luvun alkupuolella Scape –nimellä vokaalihousea julkaissut Lassi Vierimaa.

Kuudes Aisti on Disco Despairin ensiesiintyminen.

http://soundcloud.com/skeletonn

Päiväkohtaiset artistilistaukset löydät täältä. Kaikki lipputyypit ovat nyt myynnissä Tiketissä.

True Lords Of Vatican on perustettu 2.4.2005 – samana päivänä, kun Johannes Paavali II:sta tehtiin kyborgi, joka vielä jonakin päivänä saapuu takaisin helvetistä kostamaan kokemansa vääryydet. True Lords Of Vatican yrittää keikoillaan manata tätä hetkeä tapahtuvaksi elektronisilla virsillä, joissa syntetisaattorit luovat hartautta ja biitit herran pelkoa.

https://www.facebook.com/truelords
http://soundcloud.com/truelords

Kuin Raamatussa konsanaan, Lene haukkasi Om’pusta palan, ihan kylmiltään. Siitä lähtien vakiopaikkojen määrä on vain kasvanut: Siltanen, Tavastia, Everyday Is Sunday-klubi, Lauantaidisko ja Korjaamon Folks-klubi.

-Inspiraation lähteitä: jooga, kitarat, linnut, Alejandro Jodorowsky. Suurin musiikillinen inspiraation lähteeni on kaikki mikä liittyy Neil Youngiin: herkkyys, viisaus, surisevat kitarat… toisena musiikillisena inspiraation lähteenä on mainittava kollegani Harvest, jonka kanssa musan soittelu ja fiilistely viinilasi kädessä on aika lailla parasta.

—————

Lene started, out of the blue, playing records at a bar in Kallio a few years ago. Then the invitations started pouring in and now she’s a regular feature at parties in Kallio and at Tavastia downtown.

Inspirations: yoga, guitars, birds Alejandro Jodorowsky. My greatest musical inspiration is Neil Young adn all thing connected to him: sensitivity, wisdom, buzzing guitars. My other source is my colleague Harvest. Nothing beats drinking a nice red wine and listening to the songs he plays.

Seiniin tuijottelu kannattaa. Ihan sama mikä seinä. Makuuhuoneen, vessan, baarin tai selviämisputkan. Seinistä voi tulla juttuja aivoihin. Huoltamon seinä on yksi parhaista. Time Out! kopsahti huoltamon seinästä J-Lainin ja Enricon aivoon.

Aivoon kopsahtanut nimi kasvoi kunnes se muuttui klubi-illaksi Siltasessa. Ja sitten se kasvoi keikaksi festareilla, menettämättä hitustakaan tunnelmallisuudestaan.

Tuijota seinää. Se kannattaa.

———-

Staring at walls is good for you. Pick any wall: bedroom or bathroom, bar or drunk tank. Walls are easy to come by. Staring at walls can make thing s smack inside your head. Gas station walls are great. It was a gas station wall from whence Time Out! smacked into the heads of Enrico and J-Laini.

It grew in their brains until it became a club night at Siltanen. Then it grew into a festival gig. And it never lost an iota of its warm atmosphere.

Stare at walls. It’ll cure what ails you.

Kotimainen tuotantoduo maalailee pilviä festivaaleilla… Suoraan aivojesi poimuihin. Tällä kertaa perkussionisti Samuli Kosmisen kanssa. Samuli n tunnemme hänen yhteistyöstään mm. Múmin, Kimmo Pohjosen, KTU ja Kronos Quartetin kanssa.

Tätä kirjoitettaessa, eli 10.5.2012, emme me eivätkä Cloudsin Samuli ja Tommi, Kosmisesta nyt puhumattakaan, tienneet mitä tuleman pitää.

Jotenkin asiaan liittyvät spagetiksi kuin itsenäisen tahdon voimalla itseään ajavat piuhakasat, sillä täälläkin raivoaa sota ihmisen ja piuhan välillä, panoksena planeetan herruus. Löytyy munaskuita kutittava basso, yllättävät kolinat, videopeliestetiikka, ja monet muut asiat maan ja pilvien väliltä.

—————–

This Finnish porduction duo will paint itself into the folds of your brain. It’ll be like watching Bob Ross on acid. Clouds is playing a special set with percussionist Samuli Kosminen, whom we all know and love from his work with Múm, Kimmo Pohjonen, KTU and Kronos Quartet.

At the time of this writing, i.e. 10.5.2012, we have no idea what’s going to happen. Samuli and Tommi from Clouds have no idea what’s going to happen. Samuli Kosminen certainly has absolutely no idea.

It’ll involve piles and piles of cords driven into a spaghetti-like stata, of their own independent volition. There’s a constant war that rages between human and cord. There’ll be some video game sounds and surprising crashes. A bass that tickles your gonads. Lots fo other things.

Ohjelmistossa yli kolmekymmentä uutta artistia! Uusien kiinnitysten joukossa ovat mm. Black Lips, The Avengers, Veronica Falls, Rubik, Reino & The Rhinos…. Koko ohjelmiston löydät täältä. Festivaalin kaikki lipputyypit ovat nyt myynnissä Tiketissä.

Yhden miehen orgia on toisen painajainen.
————-

One man’s orgy is another man’s nightmare.

A-KALJAA

RÄJÄYTTÄJÄT TORVESSA

Baareilla on yleensä vakiokalusteensa. Tiski. Tiskiallas. Joku hana. Jakkaroita, tuoleja, pöytiä. Valaistus. Ilmastointi. Se epämääräinen haju, jonka röökinhaju peitti alleen ennen tupakointikieltoa. Äänentoistolaitteisto.

Tuoreiden tutkimusten mukaan lähes 65% baareja, joista löytyy viimeksi mainittu, löytyy myös DJ-kaksikko Poika & Hirviö.

—————-

Certain things you’ll find in almost all bars. A bar. A sink. Stools, chairs, tables. Lighting. Ventilation. That weird smell that used to be covered by the smell of cigarette smoke before smoking in bars was outlawed. Or at least made very difficult. A sound system.

According to recent research, at least 65% of bars that have that last thing, also have Poika & Hirviö.

Ääni kantaa. Tikimaninakin tunetun St. Hilairen ääni kantoi hänet Karibianmereltä, Dominikaanisesta Tasavallasta, Eurooppaan ja Berliiniin. Ääni löysi siellä kodin Berliinissä, Mark Ernestuksen ja Moritz von Oswaldin upottavissa soundeissa.

Ääni hieroo. Kuin basso.

—————-

Voice carries. Paul St. Hilaire, aka Tikiman, it carried form the Dominican Republic in the Carribbean to Europe and Berlin. The voice found a home there, in the pillow of sound made by Mark Ernestus and Moritz von Oswald.

Voice massages. Like bass.

Tunne on jonkun ärsykkeen aiheuttama lyhytaikainen kokemus tai reaktio. Yleensä tunne herää sosiaalisissa tilanteissa, ajattelun tai tavoitteiden yhteydessä. Tunteet voivat olla perinnöllisiä, kaikissa kulttuureissa ilmeneviä universaaleja tunteita. Näitä ovat esimerkiksi ilo, kaipuu ja rakkaus. Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa motiivien, tavoitteiden ja tiedonkäsittelyn ohella. Tunteet edistävät ihmisen sopeutumista ympäristöön, kuten sosiaalisiin – tai uhkaaviin tilanteisiin. Tunteet ovat myös kommunikaatiokanava, viestinnän väline
Käynnistetään tunteiden lomamatka – Joonas D. Feelings.

————

A feeling is a short-term reaction or experience generated by a stimulus. Usually a feeling is evoked by social situation, while thinking or when trying to accomplish something. Feelings can be hereditary and common to all cultures,universal. These include joy, longing and love. Feelings steer how people act, along with motives, aims and information processing. Feeling help people acclimate to their surroundings, like social or threatening – situations. Feelings are also a channel for communication.

Let’s take a feeling trip – Joonas D. Feelings.

Mesmeerinen musiikillisen mahtavuuden manifestaatio. Monitaitoiset mouhotuksen ja melodramaattisen meiningin mestarit. Makaaberien melodioiden mielettömät maestrot. Marmorilinnojen maskeeratut monsterit. Massatuotettu musiikkimarkkinoille. Mikrokosminen minimekaniikan mosaiikki. Makrokuvattu minimaalisen massan mietelmä. Massiivinen megalomanian monumentti.

————–

A mesmerizing manifestation of musical magnificence. Multitalented masterminds of mellow moods and melodramatic madness. Misunderstood maestros of macabre melodies. Menacing marauders from marble mansions. Massproduced for musical markets. Microcosmic mosaic of miniscule mechanics. Macroimage of a minimal matter. A massive monument of megalomania.

You might have pondered all your life: what is electronic dance music nowadays? Nowadays are over. Mad Max Mattel is future. Mad Max Mattel is life.

http://www.soundcloud.com/madmaxmattel

Goldshift was founded in Helsinki in 2011. It is a duo of Finnish singer/producer/instrumentalist Ulpu Hozjajenok and German producer/instrumentalist Linda Förstner.

With experience in various musical genres, the girls duo merges skill and exploration unbiasedly. The creative outcome surprises with evolving productions that rank among Electronica, Trip-Hop and IDM, while combining elements of doom and progressive dubstep. Goldshift’s performance integrates vocals, saxophones and hardware with artistic visuals.

http://soundcloud.com/goldshifthelsinki

Jos Rubik olisi koira, se olisi täynnä energiaa ja kova pyrkimään syliin. Se olisi sekarotuinen, mutta ehdottomasti pitkäkarvainen. Sillä olisi tupsut korvien päässä. Ensivaikutelma olisi hiukan hönö, mutta kun koiran kanssa viettää enemmän aikaa, huomaa sen omaavan myös viisautta. Rakkauden määrälle ei ole rajaa. Sen huomaa myös heti.

Ja sitten kuuntelet mitä koira soittaa ja tajuat, että se on myös sinua älykkäämpi. Ei vain rakastettavampi ja viisaampi.

————

If Rubik were a dog, it’d have boundless energy and want to get in your lap all the time. It’d be a mutt, definitely with long hair. It’d have those haris sticking up off the ends of its ears. At first you’d think it was a totally goofy dog, but as you spent more time with it, you’d realize there’s a wisdom there. Obviously, its love would know no bounds.

And the you’d sit down and listen to the music the dog played. You’d realize it’s smarter than you, too. Not just more lovable and wise.

http://rubikband.net/

Death Laser perustettiin jo vuoden 1994 kesäkuussa, tarkoituksena saada aikaan L7-coverbändi. Bändin miehistö (joka koostui alun perin pelkästään naisista) on vaihtunut monet kerrat riitojen takia, jotka liittyivät enemmän tai vähemmän päihteisiin, rahaan tai ihmissuhdesotkuihin.

Nykyinen kokoonpano: Jussi: Laulu/Kitara, Tuuli: Laulu/Basso, Anne: Laulu/Urku, Timo: Kitara. Vakituista rumpalia ei tällä hetkellä ole, koska edellinen rumpali (Joel) joutui  Yhdysvaltojen lomamatkalla rodeolaite-onnettomuuteen (käsi jäi kiinni kuolaimiin). Mitään vakavaa ei käden menetyksen lisäksi kuitenkaan tapahtunut, Joel soittaa vielä kuulemma toisessa orkesterissa käyttäen päätään virvelin ja peltien lyömiseen.

Duplon moottorista muutti mäntä Brooklyniin tekemään maailman askartelijoidenpaskartelijoiden elämästä interaktiivisempaa ja sosiaalisen median läpitunkemampaa. Mitä tehdä? Uuden rumpalin kanssa soittamisesta ei tullut mitään, kun vedettiin Duplon biisejä. Rytmiryhmä lähti tauolle ja laulaja/kitaristi soitteli pöytälaatikkoon kirjoitettuja duplottomia biisejä. Rytmiryhmä vaelsi takaisin ja palaset loksahtivat paikalleen.

———–

The esternal combustion engine known as Duplo lost its piston, when its drummer moved to Brooklyn to make the world a more interactive and social media penetrated environment for people who knit and sew. What to do? Playing with the new drummer just didn’t feel the same. When the rhythm section went for a break, the singer/guitarist played some non-duplo songs he’d worked on for kicks. No particular aim in mind. The rhythm section wandered back in and shit clicked.

Muistatteko bullshit bingon? Se oli kova viraali IT-kuplan loppuaikoina, juuri ennen kuin se räjähti ja NASDAQille jäi räät villapaidalle. Olen aina ihmetellyt miksi sellaista ei ole tehty musiikille, tai oikeastaan musiikista kirjoittamiselle. Vai onko? Syytä olisi. Juomapeli? 1o pistettä aina kun joku sanoo “soegaze”. Pisteitä vastaan ilmaisia drinkkejä kosmisessa kapakassa…

Älkää miettikö miltä tämä kuulostaa, vaan kuunnelkaa.

————

Remember bullshit bingo? It was a popular viral thingamajig back in the day, maybe right before the IT bubble burst, leaving a big ball of snot on NASDAQ’s sweater. I’ve always wondered why there isn’t an equivalent meme for music. Or is there? We need one. Maybe a drinking game. You get 10 points for every “shoegaze”. Points retrievable for drinks at some cosmic karmabar…

Don’t think about what it sounds like. Just listen.

http://veronicafalls.com/

http://www.youtube.com/user/VeronicaFallsTV

Kuka olisi uskonut, että Teboilista tulee joskus Merkki isolla M:llä? Ei se venäläiselle yritykselle nykyään kuuluva brändi ole mitenkään kauhean arvokas, mutta Teboil muuttui jossain vaiheessa konseptiksi, epookiksi, immateriaaliseksi paikaksi. Eikä edes koko huoltoasema, vaan vain se kahvio. Ehkä myös hylly josta saa jääskraappoja ja tuulilasinpyyhkimen sulkia.

Shotgun Club on omassa kehityskaaressaan saavuttanut pisteen, jossa sillä on viikottainen klubi Teboilin baarissa. Tai kahviossa. Kaikki ne myyttiset hahmot, suomalaiset versiot lehmipaimenista ja vastaavista, tulevat sinne bändiä kuuntelemaan. Rumpali hakkaa kuin shamaani. Tukkijätkät, rantojen miehet, tehdaspatruunat ja puhtoiset piiat bailaavat hulluna vaikka on vuoden (tai tässä tapauksessa iäisyyden) kylmin keskiviikkoilta.

————

If you’re a foreigner and want a peak at a Finland that never was, but still enjoys a robust life in our collective subconscious as a culture, come listen to Shotgun Club and engage a Finn in conversation about “Teboilin baari”, i.e. “the bar at Teboil”.

Ei voi muuta kuin maata auringossa ja härskiintyä sisäisesti. Aurinkolasit päässä, kylmä juoma kädessä, Oran “Juice” Jones-päissäsi. Rolandin cowbell nasahtaa ja feromonit jylläävät.

Rakkaudesta musiikkiin, rakkaudesta televisioon, rakkaudesta piiskaavaan virveliin ja napsakkaan bassosläppiin. Rauhan Meizzelit sykkivät lempeä. Elektronis-orgaanisia biittejä ja eroottisia äänimaisemia. Tuhti annos musiikin parantavaa voimaa. Rakkauden aika on juuri nyt.

Ennen kaikkea rakkaudesta siihen 808:n lehmänkelloon.

http://soundcloud.com/rauhan-meizzelit

—–

Really, all you can do is lie in the sun and feel raunchy. You got your shades on, a cold drink, all Jonesed out on Oran “Juice”. That Roland cowbell hits and your pheromones go nuts.

It’s for love of music, of television, for the love of that snare that spanks your bottom and the snap of the bass slap. Rauhan Meizzelit pulsate with love. Electro-organic beats and erotic soundscapes. A grown up dose of the healing power of music. The age of love is upon us.

Most of for love of that 808 cowbell sound.

http://soundcloud.com/rauhan-meizzelit

Toiset ajattelevat, että musiikin täytyy olla säntillistä, kurinalaista ja virheetöntä. Aaro DiCosta ja Ostridge Forrester ajattelevat, että musiikin täytyy olla hunajaa.

Modern Phunk Duet yhdistää kaksi modernin elektronisen pilipali-funkin tuottajaa todistaakseen, että se, mikä on härskiä, on hyvää.

—————-

Some people think music should be orderly, disciplined and perfect. Aaro DiCosta and Ostridge Forrester think music should be honey.

Modern Phunk Duet brings together two producers of modern twiddlydiddly funk to prove that all that is lewd is good.

http://soundcloud.com/aaro-dicosta
http://soundcloud.com/ostridge-forrester

Katso kuvaa. Kuuntele biisi. Enempää infoa ei tipu. Tsekkaa aikasi kuluksi vaikka saman niminen japanilainen elokuva vuodelta 1968.

———–

We have no info on these guys. Look at that picture. Listen to the tunes. Maybe enjoy the high camp perversity of the Japanese movie of the same name. There’s no connection.

Forever Gold by Black Lizard -

Totalitaristiset järjestelmät arvostavat usein instrumentaalimusiikkia, koska se ei voi asettua suoraan vastarintaan järjestelmää vastaan, vaan kapina sijaitsee, jos sijaitsee, tulkinnanvaraisessa subtekstissä. Ja intrumentaalimusiikki voi pönkittää systeemiä olematta samalla tavalla kornia kuin laulettu propaganda. Kysykää vaikka Stalinilta.

Mutta usein kyllä tuntuu, että mitä enemmän musiikissa on bassoa, sitä kapinallisempaa se on, vaikka olisikin instrumentaalimusiikkia. Esimerkiksi fasistinen tai totalitaristinen dub tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta.

Olenko väärässä?

———–

Totalitarian systems appreciate instrumental music, because itäs very hard for it to be in direct conflict with the system. Any criticism and rebellion, if extant, is necessarily a subtextual presence and, really very open to interpretation. Instrumental music can easily be used to support the system, while sidestepping the many esthetic pitfalls inherent in vocal propaganda music. Just ask Stalin.

It seems to me that the more bass there is to a particular music, the greater its potential for rebellion. And the smaller its potential for use as propaganda, even if it is instrumental. It’s hard to imagine fascist or totalitarian dub, right?

Or am I wrong?

Tältä se kuulostaa kun rakastaa elämää vaikka tuuppaa näkemään sen inhorealistisessa valossa. Pää Kii on Teemu Bergmanin (Kakkahätä-77, Nazi Death Camp, Heartburns…) uusi bändi.

—-

This is what it sounds like when you love life and have no illusions about it. It’s kitchen sink realism with none of the despair.

Pää Kii – Kylän pahalla puolella by Airiston Punk-levyt

Afro-jamaikalainen kulttuuri valloitti suomalaisen musiikin. Troijan hevosena oli tässäkin tapauksessa huumori… Nykyään, kun katsoo suomireggaen kärkikaartin myyntilukuja, lyyristä ulosantia, sävelkieltä ja asemaa, voidaankin sanoa, että iskelmänkin alueella Jamaikan maailmanvalloitus alkaa olla todellisuutta. Siinä missä Kari Tapion kohdalla kyseessä oli kuriositeetti ja puolivillainen yritys imeä irtoavat pennoset ilmiöstä, joka nähtiin varmasti ohimenevänä juttuna, niin nykyään reggae on selkeästi osa valtavirtaa ja puhuttelee suuria joukkoja syvällisellä tasolla.

Jollain tasolla tässä ollaan tapahtumahorisontissa, koska ulkopuolisten on hankala havaita ilmiötä.

———-

Afro-Jamaican cultures world conquest is reaching a musical version of a gravitational singularity. The foremost indicator of this is its deep penetration into Finnish iskelmä. It’s the event horizon. The syncopated skank is being redshifted.

Kuudenteen Aistiin on vielä tänään myynnissä yhden ja kahden päivän lippuja Early bird -hintaan. Yhden päivän lippu maksaa 34 € (norm. 39 €) ja kahden päivän lippu 50 € (norm. 55 €). Huomenna 10.5. myyntiin tulevat normaalihintaiset liput.

rpk on rumpukone.

rpk on tuttu monesta yhteydestä mm. julma-henri, kcmd mafia, alas, ceebrolistics, murmurecordings.. jne jne.. ja on vaikuttanut monen projektin taustalla. nyt on aika nostaa supertuottaja parrasvaloihin.

tällä hetkellä kaveri sanoo ottavansa vaikutteita 80-luvun raa’asta rumpukone estetiikasta ja nykypäivän cloud-räpistä, wonkysta ja jukesta ja ikuinen rakkaus syviin bassoihin kuuluu vahvasti tuotannossa.

kuudes aisti festivaalin keikka koostuu rpk:n soolo materiaalista sekä yhteistyö projekteista. rpk:n seuraksi lavalle saapuu räppäämään mm. julma henri, khid (dj kridlokk), ameeba ja aztra.

luvassa siis instru ja räppi materiaalia eli bängeri shittiä steissin ja speissin väliltä!

——–

rpk is a drum machine. A drum machine with added bass. And then some more bass.

Jostain syystä ulkolaiset taiteilijat ovat vanhastaan ihannoineet rikollista elämänmuotoa ja rakkareita, sekä lainailleet näiltä nimiä. Lainvalvojille ja järjestysmiehille on sen sijaan viitattu kategorisesti kintaalla, lukuun ottamatta ehkä Inspector Gadgetia ja The Police -yhtyettä. (Ja hei, Police oli Stingin pändi, joten sitä ei edes lasketa.) Dillinja (oik. Karl Francis) lainasi taiteilijanimensä jamaikalaiselta reggaelaulaja Dillingeriltä (oik. Lester Bullock), joka puolestaan lainasi sen amerikkalaisgangsteri John Dillingeriltä (oik. John Herbert Dillinger, Jr.). Aika erikoista. Suomessa moinen käytös ei kyllä menisi läpi. Me käytämme omia nimiämme: sellaisia kuin Rantanen, Tolonen, Viljakainen tai Häkkinen.

———–

For some reason artists and musicians have always been fascinated by criminals and borrowed pseudonyms from them. On the other hand, nobody’s been inspired by the law enforcement, except maybe Inspector Gadget and The Police. (And The Police was Sting’s band, so it doesn’t even count.) Dillinja (real name Karl Francis) took his nickname from the Jamaican reggae singer Dillinger (real name Lester Bullock), who took it from the American gangster John Herbert Dillinger Jr. Quite bizarre, isn’t it? In Finland we don’t do that, we stick to our own names. Like Rantanen, Tolonen, Viljakainen or Häkkinen for example.

DILLINJA – SO HARD by ValveRecordings

San Franciscolla on tarjona lähinnä homppeleita, kukkaislapsia, auringonpaistetta, diskomusiikkia, kaapelivaunuja ja kasvisruokaa. Pitkän varjonsa hippisodoman ylle luovat kuitenkin kolme instituutiota: San Quentinin vankila, Likainen Harry ja The Avengers -yhtye. The Avengersin musiikki muistuttaakin lystikkäästi etsivä Callahanin jäätävästä nihilismistä ja San Quentinin meri-ilman rapauttamista muureista. Tai kuten yhtye itse ilmaisee ydinajatuksensa teoksessaan Desperation: “Gotta get out of here, there’s nothing for me here, nothing to do, nowhere to go, no words to say.” Avengers kaatui omiin kauhuihinsa 1979, mutta nyt he ovat palanneet. Ja rokkaavat kuin Krokus Kokkolan jäähallissa konsanaan.

———-

San Francisco is mostly known for its homosexuals, flower children, sunshine, cable cars, disco music and vegetarian cuisine. There are three institutions shadowing the sunny hills of the hippy-Sodom, though: San Quentin, Dirty Harry and The Avengers. In a peculiar way Avengers’ music reflects detective Callahan’s icey nihilism and the claustrophobic atmosphere of San Quentin’s decaying walls, just take a look at the lyrics of their classic song Desperation: “Gotta get out of here, there’s nothing for me here, nothing to do, nowhere to go, no words to say.” Avengers split up in 1979, but now they’re back. And they still play mean rock and roll.

Eetu Floorilla on monta ystävää. Ainakin kolme. Se on erinomainen juttu, sillä lähes kaikkien maapallolla esiintyvien kulttuurien parissa ystävyyden merkitystä on korostettu jo arkaaisista ajoista alkaen. Myös monilla eläinlajeilla esiintyy ystävyyteen viittaavaa käyttäytymistä, jossa yksilöt hakeutuvat toistensa seuraan vailla pariutumistarkoitusta. On esitetty, että ystävä kumpuaisi etymologisesti sanasta yskättävä. Yskätä olisi tarkoittanut ‘painaa rintaa vasten’. Yskätä-verbin olemassaoloa ei kuitenkaan ole voitu näyttää toteen. Yskä on tarkoittanut rintaa tai syliä, ja vasta myöhemmin se on saanut sairauteen viittaavan nykymerkityksensä. Toisen selityksen mukaan ystävä olisi partisiippimuoto oletetusta verbistä ystää tai yskätä, joka juontuu germaanisperäisestä lainavartalosta wunskja- ’haluta, toivoa’. Kumpaakaan selitystä ei ole pystytty kattavasti todentamaan.

—————————-

Eetu Floor has many friends (ystävä). At least three. And that’s fantastic, since almost all the cultures on our planet have cherished friendship since the dawn of time. Many other species are also capable of similar type of behavior, when individuals spend time together without the goal of mating. It has been also said that etymological root of ystävä lies in the word yskättävä. The scholars assume that verb yskätä means ‘to push against your chest”. They haven’t been able to prove it totally, though. Yskä (coff) has originally meant “lap” or “chest” and only lately it has alienated from its original meaning. The other explanation is based on the assumption that ystävä is a participle form of verb ystää or yskätä, which has its origin in ancient German word wunskja, which means “to wish”. This hasn’t been proven either.

Koirankuonolaiset ovat myytillisiä olentoja suomalaisessa kansantarustossa. Niillä on ihmisen ruumis, mutta koiran naama ja ne asuvat pohjoisessa. Koirankuonolaiset puhuvat outoa kieltä, ja ovat vanhojen ämmien mukaan riidanhaluisia julmureita. Toista maata ovat sarvikuonolaiset. Niillä on ihmisen ruumis, mutta sarvikuonon naama ja ne asustelevat etelässä. Sarvikuonolainen saattaa puhua eriskummallista kieltä, mutta on pohjimmiltaan varsin lenseä ja hyväntahtoinen olio. Sarvikuonolaiset saattavat soittaa jopa musiikkiakin, koirankuonolaiset vain räksyttävät ja murisevat.

———————–

Rhinos are peaceful. And so is Reino.

http://www.facebook.com/reinoandtherhinos

Levon Zoltar on maankuulu satanisti, welho ja “Mustan messun kirkkokunnan” pääjehu. Zoltar on harvoissa haastatteluissaan kertonut solmineensa liiton jopa itsensä Luciferin kanssa saadakseen tältä eriskummallisia taikavoimia. Zoltarin johtamaa pirunkirkkoa syytetäänkin selvittämättömistä nuorten naisten rituaaliteurastuksista Oulun läänin alueella.

Tällä hetkellä Zoltar oleskelee tiettävästi pääkaupunkiseudulla ja säveltää diabolista jamaikalaishenkistä syntetisaattorimusiikkia.

—————

Levon Zoltar is a well-known satanist, sorcerer and the leader of “The Church of the Black Mass.” Zoltar claimed to have made a pact with Lucifer himself which gave him mystical powers. The church, under Zoltar’s direction, has been credited with the murders of several prominent San Fransicso citizens and the ritual slayings of many young women. At the moment he’s living in Helsinki and composing diabolical computerized reggae.

Sultans Of Zoltar Preview! by Levon Zoltar

Deston musiikki kuulostaa luolassa äänitetyltä, mutta siinä ei tietenkään ole mitään vikaa. Päinvastoin. Luolat ovat tuiki jännittäviä ja tutustumisen arvoisia paikkoja, joista voi löytää kiinnostavia esineitä. Useimmiten tietenkin lähinnä käytettyjä huumeruiskuja ja ehkäisyvälineitä, mutta toisinaan myös vanhoja kolikoita ja parhaimmassa tapauksessa jopa jättiläismäisiä horroksessa uinuvia avaruusvieraita, joita Lobsang Rampa löysi Tiibetistä 50-luvulla.

Onko Desto sitten “luolamies”?

Ei tietenkään, nuija.

Troglodyytithan kuolivat sukupuuttoon 25 000 vuotta sitten. Mutta jotain samaa Destossa on. Ajatusmaailma varmaankin.

—————-

Desto’s music sounds like it was recorded in a cave. And that’s not bad at all, quite the contrary. Caves, after all, are fascinating places, where you can find interesting objects. Mostly second hand syringes and old condoms of course, but sometimes also old coins and in the best case even gigantic hibernating space visitors, like Lobsang Rampa did back in Tibet in the 1950′s.

But is Desto a caveman then?

Of course not, you dipshit.

Troglodytes became extinct 25 000 years ago. But there’s something similar in his art. Maybe the mentality.

K: Mitä tehdä Black Lipsin suhteen? Onko ideoita?

V: Jos olet ihastunut bändiin juotuasi liikaa viinaa tia kahvia, tai polttamisen tai liiallisen raa’an maksan syönnin seurauksena, se on ok. Voit voidella bändiä vaseliinilla tai kirkastetulla voilla. Sitä voi käyttää vaikka joka ilta. Pitää orkesterin kosteana ja liukkaana. Voit myös käyttää sitruunamehua, mutta se saattaa vaalentaa bändiä. Käytä huulipunaa, jossa on aurinkosuoja, sillä ultraviolettisäteily saattaa aiheuttaa pigemntaatiota.

Tri. Mukarram Chopra

PS. Katso bändin kiertuepäiväkirja Israelista

————

Q: What can I do about Black Lips? Any suggestions?

Lisa

A: If your fondness for Black Lips have been caused by drinking too much booze, coffee, by smoking or by eating raw liver sashimi, it’s ok. Apply Vaseline to your Lips regularly. Ghee is also very good, apply a little ghee every night. This keeps Lips moisturised. You could also apply lemon juice to your Lips daily, to lighten them slightly. Wear lipstick with sunscreen, as UV radiation may cause pigmentation.

Dr. Mukarram Chopra

PS. Check out the Lips’ tour diary from Israel

Huomenna 3.5. myyntiin tulee lisää lipputyyppejä Kuudenteen Aistiin! Yhden ja kahden päivän lippuja saa 3.-9.5. Early bird -hintaan. Yhden päivän lippu maksaa 34 € (norm. 39 €) ja kahden päivän lippu 50 € (norm. 55 €). Liput ovat myynnissä alennetuilla hinnoilla rajatun ajan 3.–9.5., minkä jälkeen 10.5. myyntiin tulevat normaalihintaiset päiväliput. Kuudenteen Aistiin on saatavilla myös kolmen päivän lippuja. Kaikki liput ovat myynnissä Tiketissä.

**